Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Ühel ilusal päeval oled niikuinii surnud, ja kas siis pole üks kama kõik, kes sa olid? (“Läänerindel muutuseta”, 1929)
Mälu on täis. Mida teha?
Dekoltee on:
logo
Blogiarkisto
-
►
2019
(1)
- ► toukokuuta (1)
-
►
2012
(441)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (33)
- ► heinäkuuta (22)
- ► toukokuuta (43)
- ► huhtikuuta (40)
- ► maaliskuuta (36)
- ► helmikuuta (50)
- ► tammikuuta (49)
-
►
2011
(592)
- ► joulukuuta (46)
- ► marraskuuta (44)
- ► heinäkuuta (46)
- ► toukokuuta (38)
- ► huhtikuuta (57)
- ► maaliskuuta (57)
- ► helmikuuta (54)
- ► tammikuuta (42)
-
►
2010
(525)
- ► joulukuuta (50)
- ► marraskuuta (47)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (52)
- ► huhtikuuta (40)
- ► maaliskuuta (57)
- ► helmikuuta (45)
- ► tammikuuta (59)
-
►
2009
(728)
- ► joulukuuta (51)
- ► marraskuuta (48)
- ► heinäkuuta (60)
- ► toukokuuta (74)
- ► huhtikuuta (61)
- ► maaliskuuta (67)
- ► helmikuuta (66)
- ► tammikuuta (53)
-
►
2008
(390)
- ► joulukuuta (32)
- ► marraskuuta (7)
- ► heinäkuuta (26)
- ► toukokuuta (38)
- ► huhtikuuta (40)
- ► maaliskuuta (47)
- ► helmikuuta (20)
- ► tammikuuta (31)
-
▼
2007
(377)
- ► joulukuuta (36)
- ► marraskuuta (54)
- ► heinäkuuta (17)
- ► toukokuuta (45)
- ► huhtikuuta (31)
- ► maaliskuuta (27)
- ▼ helmikuuta (10)
- ► tammikuuta (26)
3 kommenttia:
Kas käid ka putkas öövahi ametit pidamas. ? Mäletan, et kunagi tegelesid sellega aktiivselt !
Tegelesin...- ma mäletan, et sa tegelesid samal ajal liiva laos kapsaste sorteerimisega- mäletad...- nende mädadega?
Ja eks jah öövahiamet ongi mu peamine väärtushinnangute kujundaja olnud. Sealt ma õppisingi kui hea sõber on suur mutrivõti ja korralik raudkang. Ning see kah et "pätile malka ja töölisele palka!".
Ega muud vist polegi...
tänapäeval on öövahiameti pidamamine lihtsam, näiteks mõnes öö läbi lahti olevas kõrtsis õlleklaasi taga...
Lähetä kommentti